Koiran ripuli

Ripuli koiralla

Kaikille koiranomistajille lienee tuttu tämä epämiellyttäviä tilanteita aiheuttava ja yleensä aivan väärään ajankohtaan iskevä vaiva. Useimmat meistä tietävät varmaan sen tunteen, kun kotiin palatessa jo ovea avattaessa tietää edessä olevan siivousurakan.

Joillakin koirilla kuitenkin tuntuu olevan uskomaton teräspakki, joka ei hätkähdä mistään. Miksi toisilla yksikin väärä suupala tai lattialta imuroitu pullankanta vetää mahan veteläksi, ja toiset syövät pitkin elämäänsä kaiken mikä vastaan sattuu kokematta päivääkään vatsavaivoja?

Evoluution kannalta ajateltuna herkkävatsainen koira ei pitkälle pötki opportunistisena, myös haaskoja hyödyntävänä lihansyöjänä – hiukan käyneelle eväälle ei parane nokkaansa nyrpistää. Tästä syystä koiran vatsalaukku tekee tehokasta työtä steriloidakseen ruokamassaa ja minimoidakseen haitallisten bakteerien pääsyn suolistoon. Hyödyllisiä suolistobakteereita sen sijaan kannattaa kohdella silkkihansikkain; vahva suoliston bakteerikanta turvaa koiran vatsan toiminnan ja teräsvatsaisten koirien suolistoflooran on todettu eroavan herkkämahaisemmista lajitovereistaan. Uusimpien tutkimusten valossa on toivoa siitä, että kroonisesti vatsavaivaisille koirille saattaisi löytyä helpotusta teräspakin omaavien koirien suolistomikrobeista.

Jokaisen koiran suolistossa elää lukuisia bakteerikantoja ja -lajeja, joista isolla osalla on tärkeä tehtävä koiran yleisen hyvinvoinnin edistäjänä ja ylläpitäjänä. Riittävästi kuituja sisältävä ruokavalio, joka tarjoaa suolistoflooralle kylliksi ravintoa auttaa ylläpitämään vastustuskykyä ja välttämään ei-toivottujen mikrobien ylivaltaa.

Akuutilta mahataudilta on kuitenkin useimmiten hankala välttyä ikuisesti ja silloin kannattaa olla takataskussa valmiina muutama nopeatoiminen keino helpottamaan sekä potilaan vointia että omaa mielenterveyttä toistuvien epämiellyttävien yllätysten varalta. Etenkin syksyisin ja keväisin tuntuu maassa olevan monia mielenkiintoisia, usein kauankin muhineita ja käyneitä asioita mitä maistella ja näinä vuodenaikoina vatsavaivojen esiintyvyys onkin ainakin kokemusperäisesti keskimääräistä isompi. Keskellä yötä isommalle hädälle herättävä lemmikki ei varsinaisesti ole se herätyskello, mihin toivoisi sängystä nousevansa ja näitä tapauksia ajatellen kannattaa kaapissa olla jokin ripulin itsehoitovalmiste, minkä voi nopeasti heittää hauvan huiviin helpottamaan seuraavaa päivää. Yllättäen ripuloimaan alkanutta koiraa voi hoitaa kotona muutamia päiviä sen yleisvoinnin ollessa hyvä, ruokahalun normaali ja voinnin pirteä.

Ripulipotilaan ruokavalioon kannattaa seuraavien päivien aikana kiinnittää huomiota. Akuutin ripulin kotihoito perustuu itsehoitovalmisteille ja suoliston normaalia toimintaa tukevalle ruokavaliolle. Ruoka kannattaa antaa pieninä annoksina useaan ateriaan jaettuna ja ruokavalion keventäminen tai yksinkertaistaminen tässä vaiheessa on järkevää. Teolliset ns. suolistoruokavaliot ovat usein nopea ja ennen kaikkea vaivaton apu tasaamaan vatsan toimintaa ja ruokavalion voi vaihtaa lemmikille suoraan vanhasta ruoasta ilman hidasta totuttamista. Jos kotiruoka on vaihtoehtona mieluisampi, kannattaa siinä tapauksessa suosia melko vähärasvaisia, helposti sulavia lihoja ja vatsaystävällisiä hiilihydraatteja (esim. keitetty kana tai seiti proteiinilähteistä ja kaurapuuro tai riisi hiilihydraattilähteistä).

Etenkin kotikoosteisen ruokavalion tueksi kannattaa ehdottomasti ottaa apteekista tai eläinlääkäristä saatavia käsikauppavalmisteita, jotka nopeuttavat suoliston rauhoittumista. Itsehoitovalmisteita on pilvin pimein ja on yksilökohtaista, mitkä valmisteet toimivat parhaiten kellekin. Useimmat valmisteet sisältävät tutkitusti tehokkaita aineita sitomaan ylimääräistä vettä suolistosta ja näin ollen kiinteyttävät ulos tulevaa tavaraa. Vaikutus on siis liki käsin kosketettava etenkin kakkapussin haltijan näkökulmasta. Lisäksi valmisteisiin on usein lisätty kuitua ja prebiootteja vahvistamaan tervettä suolistoflooraa, jotta vatsataudin aiheuttama haitta jäisi mahdollisimman pieneksi. Sulamattomat kuidut ovat kiistatta hyödyllisiä akuutin vatsataudin hoidossa, sillä ne lisäävät ulostemassaa ja edesauttavat hyvien bakteerien kasvua. Osalle lemmikeistä myös erillisestä kuituvalmisteesta on hyötyä ja tarvittaessa kuitulisää voi hyödyntää ruokavalion tukena jatkuvastikin. Etenkin toistuvista vatsaongelmista kärsivät lemmikit voivat hyötyä ruokavalioon lisätyistä kuiduista.

Ruokavalion lisäksi akuutin mahataudin hoidossa on erityisen tärkeää huolehtia lemmikin nesteensaannista, sillä etenkin voimakkaasti ripuloiva potilas menettää nopeasti runsaastikin nestettä. Jos lemmikki ei ole järin hanakka juomaan, kannattaa juomiseen kannustaa esimerkiksi maustamalla juomavettä kevyesti (lihaliemi tai esim. tonnikalavesi toimivat tässä mainiosti) tai lisäämällä ruoan joukkoon vettä. Juomatonta potilasta voi myös varovasti juottaa ruiskulla, jos nesteensaanti on muuten vähäistä. Koiran päivittäin saaman nesteen määrän tulisikin olla jopa n. 0,5 dl/kilo.

Useimmat ripulipotilaat hoituvat kotona yllä mainituilla ohjeilla ja vatsatauti helpottaa muutaman päivän sisällä. Jos lemmikille kuitenkin tulee vakavampia yleisoireita, se on hyvin voipunut, oksentaa tai ripuloi voimakkaasti useiden päivien ajan tai ruokahalu on kadonnut, on syytä olla yhteydessä eläinlääkäriin. Vointia saadaan yleensä nopeasti korjattua suonensisäisellä nesteytyksellä ja oloa helpottavilla lääkityksillä. Myös ripulin kestäessä useita päiviä ilman mainittavaa apua kotihoidosta, yleisvoinnin ollessa hyväkin, kannattaa pirauttaa eläinlääkärille.

Joskus vatsaongelmat kroonistuvat ja tämä aiheuttaa usein päänvaivaa sekä omistajalle että hoitavalle eläinlääkärille, sillä valitettavasti vaihtoehtoisia syitä oireille on useita ja oikean diagnoosin haarukoimisessa voi mennä aikaa, puhumattakaan sopivimman hoidon löytymisestä. Joskus hoitokokeilu pelkällä ruokavaliomuutoksella riittää taltuttamaan tilanteen, mutta etenkin pitempään jatkuneena vaivoja on syytä tutkia tarkemmin. Ultraääni- ja tähystystutkimuksilla sekä laajoilla verikokeilla saadaan usein selvyyttä sisäelinten ja suoliston tilanteeseen ja ulostenäytteistä voidaan tutkia erilaisia loisia sekä alkueläimiä. Yleisimpinä kroonisia suolistovaivoja aiheuttavina loisina tai alkueläiminä mainittakoon giardia sekä tritrichomonas blagburni (tämä infektoi pääasiassa kissoja). Sisäelinongelmista haima- ja sappivaivat ovat yleisiä kroonisten suolistovaivojen aiheuttajia ja tulehduksellinen suolistosairaus IBD on myös harmittavan yleinen lemmikeilläkin. Valitettavasti joskus pitkään jatkuneiden vatsaongelmien syyksi paljastuu lymfooma, jolloin ennuste on huono.

Päällimmäinen tavoite kroonisesti oireilevan potilaan kohdalla on saavuttaa oireeton tila ja tämä vaatii joskus hiukan viitseliäisyyttä. Ruokavaliolla on näissä tapauksissa usein merkittävä vaikutus ja sopivan ruoan etsimiseen kannattaa sitoutua sinnikkäästi. Onneksi valmiiden suolistoa tukevien ruokavalioiden kirjo on nykypäivänä hyvin laaja ja valinnanvaraa löytyy hankalammillekin tapauksille. Lisäravinteiden tarve kannattaa kokeilla yksi kerrallaan sen sijaan, että ruokavalion tueksi otetaan kerralla koko lisäravinnearsenaali käyttöön. Maitohappobakteerilisä on usein hyödyllinen koko eliniän ajan käytettynä. Myös lemmikin elämän tasaisuuteen kannattaa kiinnittää huomiota; joidenkin potilaiden oireilu on suoraan kytköksissä niiden kokemaan stressin määrään.