ADDISONIN TAUDISTA JA SEN HOIDOSTA
Yleistä
Addisonin taudilla tarkoitetaan lisämunuaiskuoren vajaatoimintaa ja siitä johtuvaa kortikoidien vajaatuotantoa oireineen. Vajaatoiminta johtuu yleensä lisämunuaiskuoren surkastumisesta, jonka syy on useimmiten tuntematon. Harvinaisempi syy vajaatoimintaan on aivolisäkkeen tuottaman ACTH-hormonin puutos. Tyypillisesti tauti aiheuttaa elektrolyyttimuutoksia eli kohonneen kalium- ja alentuneen natriumpitoisuuden veressä. Usein tautiin liittyy myös munuaisarvojen nousu, mikä korjaantuu asiallisella hoidolla.
Esiintyvyys
Tyypillinen potilas on nuori tai keski-ikäinen, 2-4 -vuotias koira. Nartuilla tautia esiintyy enemmän kuin uroksilla. Joillakin roduilla tauti on myös yleisempi. Kissalla tauti on erittäin harvinainen.
Oireet
Taudin oireet ovat epäspesifiset. Yleisiä oireita ovat heikkous, ruokahaluttomuus ja alakuloisuus. Ajoittain saattaa esiintyä oksentelua ja ripulia. Oireet kehittyvät yleensä hitaasti ja aluksi oireet tulevat esille vain stressitilanteissa. Joskus tauti saattaa puhjeta äkilliseksi kriisiksi. Silloin oireina ovat verenpaineen laskusta johtuva heikkous ja jopa tajuttomuus, alilämpö, ripuli ja elimistön kuivuminen.
Kissalla oireina ovat tavallisimmin ruokahaluttomuus, laihtuminen ja välinpitämättömyys.
Hoito
Hoitona käytetään korvaavaa kortisonilääkitystä, joka on elinikäinen. Peruslääkkeenä on mineralokortikoidivalmiste Florinef. Tarvittaessa, erityisesti stressitilanteissa, annetaan lisäksi glukokortikoidia Prednisonia tai Prednisolonia. Tarvittaessa ruokaan voidaan lisätä ruokasuolaa natriumvajeen korvaamiseksi.
Kontrollikäynnit ja ennuste
Tauti vaatii säännöllistä kontrollointia aluksi noin kuukauden välein ja jatkossa puolen vuoden välein oikean lääkeannoksen seuraamiseksi.
Taudin ennuste on pääasiallisesti hyvä säännöllisellä lääkityksellä. Joskus sairauden alkuvaiheessa lääkityksen tasapainottaminen vie aikaa. Lääkeannosta saatetaan joutua nostamaan myöhemmässä vaiheessa.