KOIRAN NÄRÄSTYS

Viime vuosina koirien närästys on noussut puheenaiheiden listalla yhä korkeammalle koiraihmisten keskuudessa. Liekö syynä lisääntynyt ongelma vai tietoisuuden kasvu, mutta ihmispuolelta tutun vaivan oireiden ja hoidon puiminen pitää pintansa. 

Kun haukkua hapottaa – koiran närästys ja sen hoito

Närästys tai refluksi on pohjimmiltaan ongelma ruokatorven sulkijan toiminnassa: hapanta vatsan sisältöä pääsee mahansuun ohi ruokatorveen, kurkkuun tai jopa suuhun asti aiheuttaen polttavaa tunnetta ruokatorven alueella. Mahalaukun sisältö on tarkoituksenmukaisesti hyvin hapanta, jotta ruokamassa saadaan hajotettua, mutta samalla tämä happamuus on muille elimistön osille liikaa ja väärään paikkaan joutuessaan aiheuttaa ongelmia. Mahalaukkua itseään happamuudelta suojaa paksu limakalvo. 

Refluksivaivat ovat yleensä joko sappineste- tai mahanesteperäisiä, joskin mahanesteen liiallisen nousun aiheuttamat vaivat lienevät yleisempiä. ”Liikahappoisuuden” tai vatsahapon liikaerityksen aiheuttama refluksi ilmenee liiankin happaman mahansisällön nousuna ruokatorveen väljän mahanportin kautta. 

Ns. ”sappirefluksissa” sappineste pääsee virtaamaan mahalaukkuun mahanportin kautta; sappioksennus onkin varmaan suurimmalle osalle koiranomistajista tuttu. Sappinesteen tarkoituksena on auttaa ruokamassan käsittelyssä ja tehostaa etenkin rasvojen pilkkomista. Tästä syystä sen eritys kiihtyykin etenkin rasvaisten ruoka-aineiden saannin jälkeen. Usein sekä liikahappoisuuden että sappirefluksin hoito onkin syytä aloittaa ruokavalion tarkastelulla. 

Närästysoireet koiralla

Koiran oirekirjo voi olla melko laaja. Yleisimpiä närästyksestä kieliviä oireita ovat mm. runsas, jopa maaninen pintojen nuoleminen etenkin ruokailun jälkeen, nieleskely, huulien lipominen, levoton vaeltelu, maiskuttelu, ns. sapen oksentelu, röyhtäily ja ruohon tai muun tavanomaisesta poikkeavan ahmiminen. Joskus vaikeaan närästykseen voi liittyä yskimistä. 

Kuten ihmisiäkin, useimpia koiria närästää jokusen kerran elämässä eikä tämä vielä välttämättä tarkoita sen suurempaa vikaa missään. 

Ongelmaan on kuitenkin syytä puuttua eläinlääkärin avustuksella, jos vaiva on toistuva tai jatkuu pitkään. Närästys on tilana hyvin epämukava ja voi varsinaisten oireiden lisäksi aiheuttaa pitkään jatkuneena mm. ruokatorven alaosan tulehdusta (esofagiitti) tai ruokatorven haavaumia. 

Koiran närästysoireiden hoito

Jos huomaat koirallasi närästyksen oireita, voi oireita ensihätään helpottaa lyhytaikaisesti kotikonstein ihmispuolen närästyksen itsehoitoon tarkoitetuilla lääkkeillä; sopiva valmiste sekä annos on aina syytä tarkistaa eläinlääkäriltä. On kuitenkin hyvä muistaa, että vaikka oire helpottaisikin lääkityksillä, ne eivät ole viimekädessä ratkaisu närästykseen.

Koiran toistuvan närästyksen syy on ehdottoman tärkeää selvittää. Pitkäaikaiseen käyttöön mitkään edellä mainituista lääkkeistä eivät sovi ja jos koira tuntuu jatkuvasti tarvitsevan närästyslääkkeitä, on fiksuinta kiikuttaa hauva eläinlääkäriin tarkempiin tutkimuksiin.

Ruokavaliomuutoksista ratkaisu koiran närästykseen

Ruokavalion muuttaminen on useimmiten välttämätöntä närästyksen hoidossa. Valmista listaa ”helposti närästävistä” ruoka-aineista on kuitenkin hankala antaa; ruoka-aineiden sopivuus tai sopimattomuus riippuu pitkälti yksilöstä.

Usein hankalan oireen hallinnassa helpoiten alkuun pääsee eliminaatiodieetillä tai hypoallergeenisella ruokavaliolla. Eliminaatiodieetissä ruoka-aineet kokeillaan yksi kerrallaan ja närästystä aiheuttavat on helppo poimia pois ruokavaliosta. Hypoallergeenisen ruokavalion etuja ovat korkea sulavuus ja rajoitetut raaka-aineet.

Lisäksi helposti närästelevä koira hyötyy monesti maitohappobakteerilisästä tukemaan ruoansulatuselimistön toimintaa.

Tutustu tästä erikoisruokiin, jotka on suunniteltu närästyksen tukihoitoon »

Syynä hapoton maha?

Joskus närästysoireiden taustalla voi olla lähes päinvastainen ilmiö; hapoton maha. Hapottomalle mahalle altistavia tekijöitä voivat olla närästyslääkkeiden liiallinen käyttö tai esim. helikobakteeri-infektio, joka pitkään jatkuessaan voi aiheuttaa jopa mahalaukun limakalvon surkastumaa (atrofista gastriittia), jossa suolahapon eritys mahalaukussa vähenee entisestään.

Pitkittyessään hapoton maha voi altistaa erilaisille suolistovaivoille, kun ruokamassan ”sterilointi” mahalaukussa on vaillinaista mahanesteen ollessa tehottomampaa. Myös suoliston mikrobitasapaino voi järkkyä ja täten aiheuttaa eriasteisia ravintoaineiden imeytymisongelmia.

Ongelmaan pureutuminen on useimmiten helpointa toteuttaa eläinlääkärin avustuksella, jolloin akuuttiin vaivaan saadaan oikeanlaiset helpotuskonstit, ja ruokavaliopohdintaan saat kokemuksen kautta karttuneita neuvoja.

Liittyvät tuotteet